Liikevaihto-operaatioiden tehtävissä työskenteleville korkea inflaatio tai mahdollisen taantuman merkit voivat olla huolestuttavia. Mutta haastavassakin taloustilanteessa voi ryhtyä toimiin vaikutusten lieventämiseksi. Mitä strategioita CRO:t ja talousasiantuntijat suosittelevat, jotta taantumasta tai haastavasta taloustilanteesta selviydytään menestyksekkäästi? Osana tätä sarjaa meillä oli ilo haastatella Frank Boulbenia.
Frank Boulben
Frank Boulben on Verizon Consumer Groupin CRO. Hän vastaa kuluttajille suunnatusta kasvusta ja liikevaihdon tuottamisesta kaikissa kuluttajabrändeissä ja -segmenteissä sekä laajentumisesta uusille markkinoille. Hän on työskennellyt Verizonilla yli viisi vuotta useissa tehtävissä, kuten Verizon Consumer Groupin markkinoinnista ja tuotteista vastaavana SVP:nä sekä Verizon Wirelessin strategiasta ja markkinoinnista vastaavana SVP:nä.
Ennen kuin paneudumme aiheeseen, lukijamme haluaisivat mielellään “tutustua sinuun” hieman paremmin. Voitko kertoa hieman siitä, miten urasi sai alkunsa?
Olen koulutukseltani insinööri, enkä monien muiden tavoin tiennyt yliopiston jälkeen tarkalleen, mitä halusin tehdä. Aloitin urani itse asiassa liikkeenjohdon konsultoinnissa, ja sain yrityksessä toimeksiannon asiakkaalta johonkin “langattomaksi viestinnäksi” kutsuttuun asiaan. Minulla oli tunne, että langattomasta viestinnästä tulisi merkittävä ala ja että jonain päivänä jokainen haluaisi puhelimen taskuunsa, joten jatkoin sen parissa ja opin samalla paljon.
Sen jälkeen liityin SFR:ään, joka oli tuolloin ranskalainen kasvuyritys ja joka on nykyään yksi maan suurimmista telekommunikaatioyrityksistä. Olin ensimmäisten sadan työntekijän joukossa, ja kuudessa vuodessa saavutimme 10 miljoonaa langattoman viestinnän tilaajaa. Innostuin alasta, enkä ole sen jälkeen jättänyt langatonta viestintää.
On sanottu, että virheemme voivat olla parhaita opettajiamme. Voitko kertoa virheestä, jonka teit urasi alkuvaiheessa?
1990-luvun alussa hoidin SFR:llä monia eri tehtäviä eri puolilla liiketoimintaa – markkinoinnista hinnoitteluun ja tuotteisiin. Minut kutsuttiin kokoukseen eurooppalaisten kollegojeni kanssa, ja keskustelimme uudesta ominaisuudesta nimeltä “lyhytsanomapalvelu”. Se oli uusi tapa kommunikoida mobiililaitteilla rajallisen merkkimäärän tekstiviesteillä – eli sillä, minkä nykyään tunnemme tekstiviestinä.
Me kaikki kollegani olimme yksimielisiä siitä, ettei tekstiviesteille ollut tarvetta. Se oli tietenkin suuri virhe, sillä tekstiviestit ovat nykyään maailman käytetyin viestintämuoto.
Tässä piilee suuri oppitunti, jonka olen pitänyt mielessäni koko urani ajan – ajoitus ratkaisee kaiken. Teknologia-alalla yksi vaikeimmista asioista on ajoituksen osuminen kohdalleen. Voi olla haastavaa ennustaa, milloin innovatiivinen tuote tai palvelu kohtaa asiakkaiden tarpeet ja hyväksynnän. Esimerkiksi vuonna 2000 internet-kuplan aikana luvattiin, että näkisimme mobiiliverkon käytön 2.5G:n myötä, mutta se toteutui vasta 10 vuotta myöhemmin 4G:n myötä.
Oikean ajoituksen löytäminen pakottaa suhtautumaan vaatimattomasti ennusteeseen siitä, kuinka nopeasti kuluttajat omaksuvat tietyn teknologiapalvelun. Samalla se korostaa, kuinka tärkeää on tuntea asiakaskuntasi todella hyvin ja kuunnella heidän palautettaan. Se, mitä he sinulle kertovat, on avain tulevaisuuteen.
Kukaan meistä ei saavuta menestystä ilman matkan varrella saatua apua. Onko olemassa jokin henkilö, jolle olet erityisen kiitollinen ja joka auttoi sinua pääsemään siihen, missä olet nyt? Voitko kertoa siitä?
Kaikki toimitusjohtajat ja johtajat, joiden kanssa olen työskennellyt, ovat ainutlaatuisia ja heillä on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Kun sinusta tulee johtaja, on tärkeää oppia jokaiselta heistä, ottaa kustakin parhaat puolet ja koota ympärillesi lahjakas tiimi, jotta kaikki toimivat yhdessä saumattomasti. Mieleeni tulee kaksi erityistä tarinaa:
Urani hyvin varhaisessa vaiheessa tapasin suuren pankin toimitusjohtajan, joka oli johtoryhmänsä ainoa jäsen, joka ei ollut käynyt korkeakoulua. Eräänä päivänä hän veti minut sivuun ja kysyi, missä olin opiskellut.
Hän sanoi minulle: “En käynyt korkeakoulua ja olen ainoa tällä johtotasolla ilman korkeakoulututkintoa, mutta kaikki muut raportoivat minulle. Olen tässä asemassa tänään, koska minulla on ihmissuhdetaitoja, joiden avulla saan heidät toimimaan tiiminä. Jos kyseessä olisi joku heistä, se ei toimisi.”
Myöhemmin erään toisen telekommunikaatioyrityksen toimitusjohtaja kertoi minulle, että kaikki hänen suorat alaisensa olivat omilla erityisaloillaan häntä vahvempia. “Mutta tiedän kustakin alasta riittävästi esittääkseni oikeat kysymykset ja kannustaakseni heitä hoitamaan työnsä tehokkaammin.”
Nämä asiat ovat pysyneet mielessäni tähän päivään asti, ja ajattelen niitä usein.
Mikä on henkilökohtaisen näkemyksesi mukaan selvä merkki siitä, että taantuma on lähestymässä?
Tärkeimmät indikaattorit ovat työllisyys ja kuluttajien luottamuksen heikkeneminen. Toimialallamme taantuman aikana näemme asiakkaiden siirtyvän jälkikäteen laskutettavista liittymistä etukäteen maksettaviin mobiililiittymiin, jotka ovat edullisempia eivätkä edellytä tiettyjä asioita, kuten luottoluokitusta. Mielenkiintoista kuitenkin on, ettemme näe tätä nyt – ja työttömyys on alimmillaan 50 vuoteen.
Mitä ajattelet taloutemme nykytilasta? Onko jotain, mitä odotat tai johon valmistaudut parhaillaan?
Näyttää siltä, että taloutemme voi selvitä pehmeällä laskulla, mikä tarkoittaa, että Yhdysvaltain keskuspankki voi hillitä inflaatiota aiheuttamatta taantumaa tai työttömyyden huomattavaa kasvua.
Omassa liiketoiminnassamme Verizonin TracFone-yrityskaupan jälkeen – TracFone on Yhdysvaltojen suurin langattomien palvelujen jälleenmyyjä ja prepaid-markkinoiden johtaja – olemme yhtä vahvoja jälkiveloitteisissa kuin ennakkoon maksettavissa palveluissa. Jos markkinoilla tapahtuu muutos, olemme valmiita hallitsemaan jälkiveloitteisista palveluista ennakkoon maksettaviin palveluihin siirtyviä asiakkaita emmekä menetä heitä.
Mikä on mielestäsi johtajan tärkein tehtävä haastavina aikoina?
Suosikkivertaukseni kuuluu näin: ”Johtaja on kuin purjeveneen kapteeni. Hyvän ja heikon kapteenin eroa ei voi huomata hyvällä säällä – sen sijaan hyvän kapteenin tunnistaa haastavina aikoina myrskyn keskellä.”
Ensinnäkin jokaisen veneessä olevan on tiedettävä, mitä hän tekee. Kaikkien on oltava yhtä mieltä rooleistaan ja vastuistaan koska virheisiin ei ole varaa. Toisaalta kapteenilla on oltava selkeä käsitys siitä, missä purjevene on ja minne sen on mentävä. Jos et tiedä, mihin suuntaan olet menossa, et ehkä koskaan pääse pois myrskystä. Selkeä keskittyminen etenemiseen ja kaikkien pienten asioiden toteuttamiseen on välttämätöntä.
Nämä ominaisuudet ovat johtajille ratkaisevan tärkeitä, muuten he eivät selviä haasteista.
Lopuksi, voiko taantumasta syntyä myös mahdollisuuksia? Haluaisimme päättää myönteiseen sävyyn!
Mielestäni tässä nimenomaisessa taantumassa olemme unohtaneet, mikä meidät toi tähän tilanteeseen. Nykyinen taantuma sai alkunsa COVID-19-pandemiasta ja maailmanlaajuisen toimitusketjun häiriöistä. Sen jälkeen koimme joukon maailmanlaajuisia vaikutuksia, kuten Ukrainan sodan ja energiasektorin jännitteet. Tämä on tuonut esiin, miten globalisaatio on kehittynyt ja kuinka hauras se todellisuudessa on.
Uskon, että tästä seuraa se, että maat – Yhdysvallat niiden joukossa ensimmäisenä – selviävät tilanteesta tietäen, mitä on tehtävä vahvemman talousjärjestelmän rakentamiseksi. Tiedämme, ettemme voi olla riippuvaisia yhdestä maantieteellisestä lähteestä raaka-aineiden, immateriaalioikeuksien ja muiden hyödykkeiden osalta. Keskitymme aiempaa enemmän joidenkin toimintojen paikallistamiseen, mikä vahvistaa maailmantaloutta seuraavan vuosikymmenen aikana.
